Intian talousinformaatioon erikoistuneen median mukaan terveysministeri sekä kemikaali- ja lannoiteministeri Mansukh Mandaviya vierailee lähitulevaisuudessa Pohjois-Afrikan maassa päästäkseen sopimukseen fosfaatinkäsittelylaitoksen perustamisesta Marokkoon.
Marokolla on ilmeisiä etuja fosfaattilannoitteiden tuotannossa. Sillä on yli 70 prosenttia maailman fosfaattikivivarannoista. Lannoitteissa käytettävä fosfori uutetaan fosfaattikivistä. Kaikki ruokakasvit tarvitsevat kasvaakseen fosforia, mikä tekee Marokosta portinvartijan maailmanlaajuiseen elintarvikeketjuun. Toisin kuin muut rajalliset luonnonvarat, kuten fossiiliset polttoaineet, fosforia ei voida korvata. Marokko aikoo lisätä 8,2 miljoonaa tonnia fosfaattilannoitteiden tuotantokapasiteettia vuoteen 2026 mennessä. Nykyinen tuotanto on noin 12 miljoonaa tonnia, mikä helpottaa huomattavasti markkinoiden tiukkaa tarjontaa.
Vierailu oli intialainen yritys, joka tutki mahdollisuutta perustaa oma DAP (Diammonium Hydrogen Phosphate) ja NPK-tehdas Marokkoon. Vierailu laajentaa Marokon yhteistyötä intialaisten yritysten kanssa fosfaattien käsittelyn alalla ja vahvistaa samalla Marokon asemaa Intian fosfaattilannoitemarkkinoilla.
"Marokolla on runsaat fosforivarat, mikä on olennainen osa lannoitteiden tuotannossa. Aion vierailla Marokossa tammikuussa 13-14 allekirjoittaakseni yhteistyösopimuksen sen kanssa elintarvikeomavaraisuuden varmistamiseksi", Mandaviya sanoi. Ukrainan sodan vuoksi Intia lopetti DAP:n tuonnin Kiinasta, mikä johti lannoiteraaka-aineiden hintojen nousuun. Venäjän ja Ukrainan kriisillä on vakavia seurauksia maailmanlaajuiselle elintarviketurvalle sekä tarjontapuolella että siksi, että lannoitteita voidaan käyttää taloudellisina aseina tai työkaluina. "Siksi yksityiset ja julkiset yritykset ovat vastuussa lannoitteiden louhinnasta, tuotannosta ja jakelusta Intiaan osana yhteisyritystä."
Intian kemikaalien ja lannoitteiden ministeriön tietojen mukaan Intian lannoitteiden kysyntä on noin 43,5 miljoonaa tonnia ja potaskan lannoitteet ovat täysin riippuvaisia tuonnista. Tuonnin määrä on viime vuosina vaihdellut 2,4 miljoonan tonnin ja 4,7 miljoonan tonnin välillä ja noin 60 prosenttia DAP:sta on tuontia.
Lähde: AgroPages (World Agrochemical Network)
